Äiti ja tytär, Amerikka ja Iranin pitkä varjo

Amerikkalaistunut iranilaistyttö Jasmin palaa Kaliforniaan äitinsä kotitaloon suremaan isänsä kuolemaa. Hän löytää äitinsä Lilin vanhan häävalokuvan, muttei tunnista kuvassa olevaa miestä. Lili ei suostu puhumaan menneisyydestään Jasminille, sillä hyvän iranilaistyttären ei sovi udella vanhempiensa vaiheista. Myöhemmin Lili alkaa kuitenkin lähettää Jasminille kasetteja, joissa hän kertoo hämmentävän tarinansa. Hän uhrasi entisen elämänsä ja pakeni Iranista Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Lili joutui maksamaan päätöksestään kovan hinnan, ja se repi häneen haavan, jota ei parantaisi mikään aika tai etäisyys.

Suomipunkin kummisetä esittää: brittibändin katastrofaalinen Suomen-kiertue

Mitä brittiläinen rockbändi LoveLies tekee Härmässä vuonna 1984? Onko taustalla levymogulien pirullinen suunnitelma, bändin kadonnut inspiraatio vaiko kansainvälinen naimakauppa?

Glamrokkareiden Suomen-kiertue saa Pohjolan sekaisin, kun kulttuurit rytisevät vastakkain bändin maailmanvalloituksen alkumetreillä. LoveLiesin ympärille syntyy puolivahingossa pahamaineisuuden sädekehä. Akuutin hermoromahduksen partaalla horjuva kiertuemanageri raportoi kiertueen vaiheita kriisistä kriisiin ja katastrofista seuraavaan. Studiosessioiden ja takahuoneiden katkuinen stoori rullaa vankalla todellisuuspohjalla.

Filmihullu-antologian timanttinen kakkososa syväluotaa 80-luvun elokuvalliset ilmiöt ja saa elämän ja elokuvan tappelemaan keskenään.

Filmihullu, aikamme kiihottavin elokuvalehti, jatkaa iltasatujaan. Toimituskunnan vanhat ketut lyövät lihakoukkunsa syvälle 1980-luvun elokuvan monenkirjavaan ja kulttuuripoliittisesti arveluttavaan torsoon. Samalla esiin nousee uusi kouriintuntuvasti taisteleva kirjoittajapolvi, johtotähtenään Aki Kaurismäki.

Filmihullun antologiasarjan toinen osa on kulttuurihistoriaa nähtynä mitä puhtaimmin silmin. Sam Fuller, Luis Buñuel, Jacques Tati, Jim Jarmusch, Orson Welles ja Jean-Luc Godard esiintyvät merkittävissä rooleissa, eivätkä kotimaiset hahmot ole yhtään mitään vähemmän: Anssi Mänttäri, Mikko Niskanen, Teuvo Tulio, Kaisa Korhonen, Kalle Holmberg, Ralf Långbacka, Rauni Mollberg ja skorpionin pyrstönkärkenä tietenkin älyllisen elokuvan maskotti Spede. Mitä he aikanaan ajattelivat ja jättivät ajattelematta? Se selviää vain tämän kirjan sivuilta.
 

Taivaankorkuinen rocklegenda oli kulttuurisen murroksen ukkosenjohdatin.

Led Zeppeliniä ei voi kuvailla ilman superlatiiveja. Se oli kuusikymmenluvun viimeinen suuri bändi ja koko seitsemänkymmenluvun merkittävin musiikillinen ilmiö. Se merkitsi siirtymää kukkaiskansan rakkaudellisista värähtelyistä illuusiottomaan raakojen soundien aikakauteen ja muodostui kulttuurisen murroksen ukkosenjohdattimeksi.

Jättiläisten aika kertoo Led Zeppelinin koko tarinan sisältä käsin – mitään lisäämättä ja mitään pois jättämättä. Kirjatuiksi tulevat paitsi bändin musiikilliset saavutukset myös ulkomusiikilliset sikailut ja lasku, joka niistä ennen pitkää lankesi maksettavaksi. Wall käsittelee myös bändin ja erityisesti Jimmy Pagen suhdetta okkultismiin.

Jimmy Pagen ja Robert Plantin yli parikymmentä- vuotta tuntenut Wall on ujuttautunut taidokkaasti rockmammutin nahkoihin. Kun perustana on kirjoittajan kolmikymmenvuotinen kokemus alan toimintamalleista, lainalaisuuksista ja kirjoittamattomista säännöistä, lopputuloksen näkemyksellisyys ei jätä toivomisen varaa.

Hepenet miehen tekevät! Suomidrag vie, vikisee ja viettelee.

Paljetteja, höyhenpuuhkia, korkeita korkoja, isoja peruukkeja. Paula Koivuniemen, Katri Helenan ja Lea Lavenin upeasäärisiä klooneja. Dragin ”pikkujouluversio” on suomalaisille tuttu juttu, ja dragesiintyjiä löytyy jo euroviisukarsinnoistakin.

Sinivalkoisissa höyhenissä on kunnianosoitus suomalaiselle dragille. Se kertoo kaiken olennaisen suomi-dragin menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudennäkymistä ja valottaa vaivattomasti sitä, miten monia rajoja rikkovasta viihde- ja taidemuodosta dragissa on kysymys ja mitä se esiintyjille merkitsee.

Dragin historiaan mahtuu paljon muutakin kuin homomiesten itseironiaa ja hauskanpitoa. Lukija päätyy yökerhojen ja teattereiden lisäksi muun muassa 1800-luvun varieteelavoille ja toisen maailmansodan aikaisiin korsuihin. 2000-luvulla drag on valtavirtaistunut koko kansan viihteeksi ja monipuoliseksi taidelajiksi.

Uljaasti kuvitettu Sinivalkoisissa höyhenissäon aarrearkku kaikille timanttisen viihteen, haastavan taiteen, kyseenalaistamisen ja leikin ystäville.  Miehille, naisille ja kaikille siltä väliltä.

Burleski on uusi punk!

Burleskin paluu on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys dynaamisesti kasvavasta, sähäkästä viihde- ja taidemuodosta, joka yhdistää vallattomimmat vampit, eleganteimmat gootit ja yleensäkin kaikki, jotka haluavat elämää suuremman elämän. Jo sata vuotta aiemmin syntynyt burleski rymisti 1900-luvun lopulla takaisin populaarikulttuurin parrasvaloihin. Uusi burleski pitää sisällään toinen toistaan kiinnostavampia esitysmuotoja, ja mielikuvitus ja voimaannuttava energia iskevät kirkkaampaa kipinää kuin burleskin historiallisena kulta-aikana.

Burleskin paluu on häpeilemätön kunnianosoitus nykyisen populaarikulttuurin vapauttavimmalle ilmiölle ja sen värikkäälle syntytarinalle. Se luotaa burleskin historiaa aina karnevalismista revyyn ja vaudevillen kautta nykytapahtumiin. Teos käsittelee myös burleskiasuja ja -tyylejä, esitysten musiikkia ja artistiryhmien sisäistä dynamiikkaa.

Tiia Aarnipuu valottaa esipuheessa burleskin eurooppalaisia juuria ja muotoja.

Populaarikulttuurihistoriikki 1960-luvun maagisen vallankumouksen ytimestä, mystiikan ja okkultismin uudelleensyntymästä sekä hippi-idealismin yöpuolesta.

Viattomuuden ajan loppuna pidetyt Mansonin perheen suorittamat murhat ja Altamontin verilöyly liittyvät olennaisella tavalla 60-luvun henkeen. Hippiliikkeessäkin suosittu mielen vapauttaminen merkitsi rauhan ja rakkauden lisäksi myös aggressioiden vapauttamista ja mielivaltaista toimintaa hyvän ja pahan tuolla puolen.

Välttämätön oheislukemisto Ozzyn omaelämäkerran rinnalle!

Oliko Black Sabbath maailman ensimmäinen hevibändi? Mitä Ozzyn ja bändin muiden jäsenten välillä todella tapahtui? Mitkä olivat bändin uran pahimmat aallonpohjat? Onko Ozzy rakastettava sekopää vai luonnehäiriöinen oikuttelija?

Tämä bändielämäkerta on ensimmäinen perusteellinen selvitys yli sata miljoonaa levyä myyneen bändin kaoottisesta urasta.

Popin Peter Pan oli hypnoottinen tähti ja surullinen supernova

Elizabeth Taylor nimesi Michael Jacksonin 1980-luvulla popin kuninkaaksi, eikä varteenotettavia haastajia koskaan ilmaantunut, vaikka juorut hallitsijan erikoislaatuisista edesottamuksista levisivät koko kuningaskuntaan.

Tapaus Michael Jackson kartoittaa Jacksonin tien hypnoottisesta tähdestä surulliseksi supernovaksi. Analyyttisen oivaltava teos purkaa myytin palasiksi ja kokoaa totuudelliset osat tavalla, joka paljastaa Michael Jacksonista ihmisenä enemmän kuin aiemmin on nähty. Kirja on päivitetty tähden kuoleman jälkeen.

Pulitzer-palkittu New York Timesin kriitikko Margo Jefferson erittelee terävästi tähden loiston päiviä ja laskukierrettä. Hän valaisee Jacksonin lapsuutta, perheen sisäisiä ristiriitoja, Motown-vuosia, muodonmuutoksia, oikeudenkäyntejä, hyväntekeväisyysprojekteja ja mutkikasta tunne-elämää, jota leimasivat sanoinkuvaamaton itseinho ja halu pysyä ikuisesti lapsena.

Paljastava elämäkerta kitarasamaanista, joka sai taivaat satamaan raskasmetallia.

Jimi Hendrixin legenda on elänyt pidempään kuin itse muusikko, joka kuoli alkoholin ja barbituraattien yliannostukseen 27-vuotiaana vuonna 1970. Mies, musiikki ja totuus repäisee rockmytologian verhon taiteilijan persoonallisuuden edestä. Se on intiimi tarina köyhissä oloissa kasvaneesta nuorukaisesta, josta kehittyi räjähdysvoimainen musiikin uudistaja ja palvottu kitarajumala.