Timanttisia oivalluksia elämästä

Elokuvaohjaaja Kaija Juurikkala pelkäsi yötä olleessaan lapsi. Myöhemmällä iällä hän kuunteli koputuksia ja napsahduksia, joita muut eivät kuulleet. Kaija epäili olevansa tulossa hulluksi. Sitten eräänä yönä hän kysyi koputtelijalta, kuka tämä on. Viestinsä kerrottuaan koputtelija hävisi eikä palannut enää.

Kaija rohkaistui. Hän löysi itsestään voiman ja vahvuuden astuttuaan henkisen kasvun polulle. Tässä kirjassaan hän inspiroi esimerkillään jokaista kulkemaan kohti ominta ja rehellisintä olemustaan. Se vaatii rohkeutta – ja palkitsee ruhtinaallisesti.

”Roskan paavin” kulttiteos on koirantorttu kulttuurieliitin kalosseissa

Like julkaisee viimein kauan kaivatun näköispainoksen kirjastojen varastetuimpiin kuuluvasta teoksesta. Roskaelokuvan pettämättömän tyylitaiturin, ohjaajalegenda John Watersin varhainen muistelmateos Shokkiarvo nyrjäyttää lukijan tajunnan ja sekoittaa elokuvakirjallisuuden pakan.

Tässä hyvällä maulla tehdyssä kirjassa huonosta mausta Waters kertoo elämästään ja uransa merkkipaaluista, kuten elokuvistaan Pink Flamingos, Polyester ja Hairspray. Hänen epäsovinnainen, tabuja rikkova huumorintajunsa ja kykynsä nähdä tilanteet surrealistisen perverssissä valossa tekee teoksesta yllätysten ilotulitusta. Jo lukujen nimet – ”Kaikkein saastaisimmat elossa olevat ihmiset”, ”Miksi rakastan väkivaltaa”, ”Takametsien välistävetäjät”, ”Kaikki oikeudenkäyntini”, ”Edith Massey, munanainen” – vasaroivat nauloja terveen järjen arkkuun.

Roisin kuvituksen kuningattarena keekoilee unohtumaton drag queen, ”maailman saastaisimmaksi ihmiseksi” tituleerattu Divine, joka muistetaan ennen kaikkea Pink Flamingosin kakansyöntikohtauksesta.

Koukuttava tarina ruumiin manifesteista

Body of Godon ensimmäinen suomalainen tietoteos lävistyksistä ja muista kehon muokkaamisen tavoista. Yhdysvalloissa jo joka neljäs ihminen on muokannut vartaloaan, ja Suomessakin lävistyksistä ja tatuoinneista on tullut jokapäiväinen näky. Ilmiö ei kuitenkaan ole uusi: jo 3 300 eaa. elänyt jäämies Ötzi oli tatuoitu, ja 5 000 vuotta vanhoissa intialaisissa lähteissä on mainintoja energiakeskusten aktivoimisesta lävistyksin.

Kartoittaessaan kehonmuokkauksen historiaa ja nykyilmentymiäBody of God räväyttää auki sen kulttuuristen ja yksilöllisten merkitysten kirjon. Moni kokee vartalon muokkaamisen tavaksi ottaa oma keho haltuun. Joillekuille vartalonmuokkaus on osa henkistä ja hengellistä prosessia, suuntaviitasto retkellä itseyden ytimeen.

Kirjailija-toimittaja-ohjaaja Jouni Hokkanen haastatteli kirjaa ja samannimistä, vuonna 2012 ensi-iltansa saavaa dokumenttia varten paitsi alan merkittävimpiä nykytekijöitä myös kiinnostavimpia suunnannäyttäjiä Fakir Musafarista Nalle Virolaiseen. Näiden uskomattomat tarinat vievät lukijan kauas porvarillisen maun tuolle puolen.

Elämäntarkoituksensa oivaltanut opettaja tarjoaa eväitä oman polkunsa etsijälle ja johdattaa satuun, jolla ei ole loppua

Mitä tapahtuu, kun seuraa intuitiotaan? Kun lähettää henkensä vieraaseen taloon? Kun etsii vaistollaan kadonneita esineitä? Kun sukeltaa tutkimusmatkalle toisen kehoon?

Askeleita on jatkoa elokuvaohjaaja Kaija Juurikkalan suositulle Varjojen taika -teokselle. Se kertoo Kaijan seuraavasta askeleesta, siitä, kuinka oppilaasta tuli opettaja. Hän kutsui kymmenen ihmistä tutustumaan intuitioon ja väittää, että kuudennen aistin voi halutessaan avata kuka tahansa. Myös sinä.

Kirja kertoo Kaijan kymmenestä oppilaasta, joiden taittamaa matkaa lukija pääsee seuraamaan ennennäkemättömän läheltä. Ensi kuulemalta mahdottomilta vaikuttavat harjoitukset nostattavat kurssilaisissa riemullisia oivalluksia, upottavat epäilyksiin ja avaavat uusia ovia syvemmälle sisimpään. Itseään uudeksi luovat oppilaat innostavat esimerkillään ja huikealla kasvullaan myös muita.

Matkaopas dokumenttielokuvan tekemiseen kertoo, miten havainnot muuttuvat kuviksi.

Dokumenttielokuvan tekeminen on prosessi, jossa elokuva vaihe vaiheelta kypsyy ja kehittyy kohti lopullista muotoaan. Elokuvan tekijän on osattava varautua paitsi tuotannon risukoiden setvimiseen myös aiheensa, todellisuuden, äkkinäisiin yllätyksiin.

Kokenut dokumentaristi, tuottaja, opettaja ja kirjoittaja Jouko Aaltonen esittelee kirjassaan käytännönläheisesti kaikki dokumenttielokuvan tekemisen vaiheet. Näkökulma on sekä ohjaajan että tuottajan, joten taiteellinen ja tuotannollinen näkökulma kulkevat tiiviisti rinnan. Aaltonen käsittelee monipuolisesti paitsi dokumentintekijän roolia eri tilanteissa myös kulttuurien kohtaamiseen ja eettisyyteen liittyviä kysymyksiä. Tarkastelun kohteena on niin sanottu luova dokumenttielokuva: tekijälähtöinen, kunnianhimoinen ja ilmaisullisesti uutta luova elokuvataide, jossa keskeistä on tekijän oma havainto ja tulkinta kuvaamastaan todellisuudesta. 

Avoimuudellaan lumoava kertomus lahjasta nähdä tuonpuoleiseen maailmaan.

Kaija Juurikkala pelkäsi yötä olleessaan lapsi. Se toi tullessaan toistuvat painajaiset lattian alla kuhisevista käärmeistä. Myöhemmällä iällä hän kuunteli koputuksia ja napsahduksia, joita muut eivät kuulleet. Hän epäili olevansa tulossa hulluksi. Sitten, eräänä yönä, hän kysyi koputtelijalta, kuka tämä on. Vastaus tuli pieneltä tytöltä, joka halusi kertoa kokeneensa väkivaltaisen kuoleman. Viestinsä kerrottuaan tyttö hävisi eikä palannut enää. Henkien näkeminen ei suinkaan lisännyt Kaijan mielenrauhaa. Hän kuitenkin ymmärsi, että hänellä on lahja.

Varjojen taika on poikkeuksellisen rehellinen ja avoin kertomus henkisestä kasvusta ja matkasta pelon kautta kohti valoa. Juurikkala jakaa timanttisia oivalluksia elämän polusta ja inspiroi esimerkillään jokaista kulkemaan rohkeasti kohti itseään, ominta ja rehellisintä olemustaan.

Kaija Juurikkala on elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja. Hän on oppinut ohittamaan yön käärmeet ja sujahtamaan niiden ohi toiselle puolelle maailmaan, joka ei tuonut tullessaan pimeyttä tai pelkoa, vaan vapautuksen ja kyvyn auttaa muita.

Filmihullu-antologian timanttinen kakkososa syväluotaa 80-luvun elokuvalliset ilmiöt ja saa elämän ja elokuvan tappelemaan keskenään.

Filmihullu, aikamme kiihottavin elokuvalehti, jatkaa iltasatujaan. Toimituskunnan vanhat ketut lyövät lihakoukkunsa syvälle 1980-luvun elokuvan monenkirjavaan ja kulttuuripoliittisesti arveluttavaan torsoon. Samalla esiin nousee uusi kouriintuntuvasti taisteleva kirjoittajapolvi, johtotähtenään Aki Kaurismäki.

Filmihullun antologiasarjan toinen osa on kulttuurihistoriaa nähtynä mitä puhtaimmin silmin. Sam Fuller, Luis Buñuel, Jacques Tati, Jim Jarmusch, Orson Welles ja Jean-Luc Godard esiintyvät merkittävissä rooleissa, eivätkä kotimaiset hahmot ole yhtään mitään vähemmän: Anssi Mänttäri, Mikko Niskanen, Teuvo Tulio, Kaisa Korhonen, Kalle Holmberg, Ralf Långbacka, Rauni Mollberg ja skorpionin pyrstönkärkenä tietenkin älyllisen elokuvan maskotti Spede. Mitä he aikanaan ajattelivat ja jättivät ajattelematta? Se selviää vain tämän kirjan sivuilta.
 

Elokuvan rajat ylittävä, syvällinen ja runollinen puheenvuoro elokuvanteosta ja todellisuuden muovautumisesta taiteeksi.

Elokuvamaailma tuntee muutamia legendaarisia ohjaajaveljeksiä: Suomesta Kaurismäen veljekset, Italiassa Tavianin veljekset, Yhdysvalloista Coenin veljekset ja Belgiasta Dardennen veljekset.

Belgialaiset Jean-Pierre ja Luc Dardenne ovat itseoppineita elokuvaohjaajia, joiden elokuvakielessä yhdistyvät yhteiskunnallisesti osallistuva viesti ja hienosyinen dokumentaarisuus. Päiväkirjamuotoon kirjoitettu Kuviemme takaa valottaa paitsi arvostettujen ohjaajaveljesten elokuvien syntyprosessia ja teosten taustoja myös elokuvaohjaajan työtä yleensä. Kuten heidän elokuvissaan, todellisuus tallentuu kirjan sivuille riisutuin kuvallisin keinoin.

 Aikamme polttavimmasta ongelmasta, Jacqueline Kennedyn, 39, ja A. S. Onaniksen, 69, avioliitosta on tässä valitettavasti tilanpuutteen vuoksi mahdollisuus kirjoittaa vain sellaisia rivejä, jotka jotenkin liittyvät elokuvaan." – Filmihullun näytenumero, 1968

Suomen Cahiers du cinéman ensimmäisen vuosikymmenen helmet ovat jälleen ulottuvillasi! Neliosaisen kirjasarjan ensimmäinen osa on luonnollisesti pelkkää asiaa: tiukkoja aikalaistekstejä, runollisen särmikkäitä esseitä, syväluotaavia ohjaajahaastatteluja, asianmukaisia piirusteluja ja humoristisia rykäisyjä - kaikki tämä taustoitettuna jälkiviisasteluun sortumatta.

Vuoden 1968 pyörteissä syntyneen, piikeistään tunnetun lehden hampaisiin joutui sen ensimmäisen kymmenen vuoden aikana toistuvasti kaikenlainen yleinen ja ylellinen porvarillinen limboilu. Päärooleissa olivat kuitenkin alusta alkaen elokuvat ja niiden tekijät, joita haastateltiin perusteellisesti Tarkovskista Spede Pasaseen.