Ajankohtainen muistutus siitä, että nykypolitiikalle on vaihtoehtoja

Miksi Marx oli oikeassa ottaa käsiteltäväkseen kymmenen tavallisinta marxismia vastustavaa väitettä. Niissä käsitellään muun muassa marxismin vanhentuneisuutta, sille rakentuvien yhteiskuntien helppoa luiskahtamista totalitarismiin ja sen yksisilmäistä keskittymistä talouteen.

Terry Eagleton purkaa vastaväitteet pätemättömiksi oivaltavasti, lukeneesti ja hauskasti. Hän ei rajoitu pelkästään Marxin ja Engelsin teksteihin vaan käyttää lähteinään myös nykymarxistien laajaa tuotantoa. Näin hän tulee esitelleeksi uusia ajatusvirtauksia, jotka osoittavat Marxin perinnön edelleen ajankohtaiseksi ja elinvoimaiseksi. Esimerkiksi nykypolitiikan aiheuttamat maailmanlaajuiset talousmyllerrykset olisi voitu välttää, jos Marxin opit olisi tunnettu paremmin ja niitä olisi osattu soveltaa.

Vaikka Eagleton on kirjallisuuden professori kahdessa yliopistossa, kirja on helppolukuinen eikä sen lukeminen edellytä aiheen aiempaa tuntemusta. Avarakatseiselle lukijalle se tarjoaa kasapäin oivalluksia.

Kirjassa on filosofi Tuomas Nevanlinnan jälkisanat.

Vanhan rouvan viimeiseksi jäänyt lokikirja.

75-vuotiaana Kyllikki Villa lähtee kohti
Etelä-Amerikkaa ja Chilen järviseutua.
Matka on täynnä yllätyksiä niin
kuin rahtilaivalla aina. Merikin
koettelee siinä määrin, että on
esitettävä vakava kysymys: olenko
enää valtamerikelpoinen?

Yrjö Kallinen oli omaperäinen ajattelija, joka pyrki tinkimättä totuudellisuuteen ja myötätuntoon

Opetusneuvos Yrjö Kallisen (1886–1976) elämä on Suomen historian merkillisimpiä ihmiskohtaloita. Hän sai sisällissodassa neljä kuolemantuomiota, vaikka yritti toimia rauhanvälittäjänä valkoisten ja punaisten välillä. Toisen maailmansodan jälkeen vankkumattomasta pasifistista tuli Suomen puolustusministeri.

Kuuntele Yrjö Kallisen haastattelu Ylen sivuilta.

Osuustoimintamies ja Työväen Sivistysliiton pitkäaikainen puheenjohtaja oli merkittävä puhuja. Kallinen oli paitsi sosialidemokraatti myös teosofi ja tunsi tarkasti idän uskonnot. Hänen jatkosodan aikana kirjoittamansa opas zen-buddhalaisuuteen hakee vertaistaan suomalaisen tietokirjallisuuden erikoisuuksien joukossa.

Filosofinen teos siitä, missä maailmankehityksen vaiheessa nyt ollaan, miten tähän on tultu ja mitä pitäisi tehdä.

Elämme paraikaa maailmankehityksen suurta käännettä ja uuden tieteellisteknologisen aikakauden alkua. Ihmiskunnalla on edessään tie hyvään tulevaisuuteen, jos tiedostamme maailmankehityksen syvimmän olemuksen, nykyisen vaiheen ja edessä olevat mahdollisuudet oikein. Ele Aleniuksen teoksen optimismissa korostuu kuitenkin sen ehdollisuus. Yksi olennainen edellytys muutokselle on se, että yhteiskunnallinen ajattelu kehittyneimmissä maissa uudistuu. Kirjoittajan sosialistinen ajattelu, joka aina on yhdistynyt demokratiaan ja humanismiin, sävyttää osaltaan tekstiä samalla kun maailmanpolitiikan muutokset ovat tuoneet siihen uusia ulottuvuuksia.

Ele Allan Alenius (s. 1925 ) on eläkkeellä oleva suomalainen poliitikko ja valtiotieteen tohtori. Hän oli Suomen pankin johtokunnan jäsen 1977–1992, kansanedustaja 1966–1977 ja toinen valtiovarainministeri 1966–1970.

Tohtoripunkkarin tilitys henkisestä odysseiastaan, anarkian luovuudesta ja luovuuden anarkistisuudesta.

Greg Graffin tunnetaan punkbändi Bad Religionin laulajana, mutta harva tietää, että hän on valmistunut filosofian tohtoriksi ja opettaa evoluutiobiologiaa Kalifornian yliopistossa. Provokatiivisen omintakeisessa kirjassaan hän kuvaa, miten hänestä tuli muusikko ja miten hänen Jumalaa, tiedettä ja ihmisen olemassaoloa pohdiskeleva naturalistinen maailmankatsomuksensa kehittyi.

Graffin on koko ikänsä ollut tinkimätön kyseenalaistaja, joka ei ole hyväksynyt valmiita totuuksia sen paremmin kotona, punkskenessä kuin yliopistossakaan. Punkympyröissä Graffinilla oli joka ilta tarjolla huumeita, seksiä ja ikävyyksiä, mutta tinkimätön totuudenetsijä halusi laajentaa tajuntaansa kestävämmin keinoin. Hän huomasi, että evoluution tutkiminen antoi välineet ymmärtää maailmaa.

Virkistävän vivahteikkaan ja oivaltavan puheenvuoron ateismista ja ihmisen alkuperästä esittävä kirja on pakollista luettavaa kaikille, joita kiinnostaa ­omien voimavarojen vapauttaminen tai jotka ovat pohtineet, onko Jumala todella olemassa.

Entisen nunnan, maailmankuulun uskontotieteilijän käytännönläheinen opas parempaan elämään.

Myötätunto on viritetty aivoihimme perusominaisuudeksi. Silti siitä vievät jatkuvasti voiton itsekkyys ja muut selviytymiskamppailussa kultaakin kalliimmaksi koetut kovat arvot.

”Kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan” on Armstrongin 12-osaisen ohjelman lähtökohta. Hän haastaa pohtimaan, olisiko meidän mahdollista asettaa muiden tarpeet omiemme edelle. Mitä jos ”Minä” siirtyisikin hetkeksi taka-alalle? Armstrongin mukaan tilalle nousevat lempeys ja armeliaisuus, jotka tekevät jokapäiväisestä elämästä onnellisempaa ja todella muuttavat maailmaa.

Karen Armstong (s. 1944) on entinen katolinen nunna ja nykyisin maailmankuulu uskontotieteilijä, jota pidetään alalla lähes brändinä. Hän on vastaanottanut lukuisia palkintoja ja kirjoittanut kirjoja kristinuskosta, buddhalaisuudesta ja islaminuskosta.

Viime aikojen johtavan ajattelijan ja historioitsijan ­analyyttinen testamentti unohdetusta yhteisöllisyydestä

Tony Judt (1948–2010) ruotii sitä, kuinka toisen maailmansodan jälkeen yhteisymmärryksessä rakennettua länsimaista hyvinvointia ollaan purkamassa, kenties peruuttamattomasti. Kuinka tässä näin kävi? Thatcher ja Reagan seuraajineen onnistuivat lietsomaan muutkin maat mullistaviin muutoksiin, joiden seuraukset ovat  pelottavia.

Vuoden 2008 talousromahdus osoitti, että sodanjälkeistä länsimaailmaa leimannut yhteiskuntasopimus – tae turvallisuudesta, vakaudesta ja oikeudenmukaisuudesta – ei ole enää voimassa. Siitä ei enää käydä edes kunnon keskustelua. Valtavan lukeneisuutensa pohjalta Judt tarjoaa kielen, jolla puhua yhteisistä tarpeistamme. Hän hylkää niin äärioikeiston nihilistisen yksilökeskeisyyden kuin menneen maailman sosialismin.

Huonosti käy maan antaa välineet uudenlaisen järjestyksen ja paremman elämäntavan hahmottamiseksi ajankohtana, jolloin Suomessakin vaalit kuumentavat poliittista keskustelua. Kirjassa on historiantutkija Mikko Majanderin jälkisana Judtin merkityksestä politiikkojen ja vaikuttajien ajattelussa.

Kun Jumala laskeutuu maan päälle, seurauksena ei ole ikuinen onni ja autuus – vaan jumalaton sekasorto

Jumala jonottaa väestönlaskentaan. Kun tulee hänen vuoronsa, väkijoukko kohahtaa: voiko henkilö olla olemassa ilman henkilöllisyyspapereita, ilman osoitetta, ilman sosiaaliturvatunnusta? Pian Jumalaa viedään. Tieteen edustajat tarttuvat kiihkeästi tutkimusongelmaan nimeltä Jumala. Mikä kirja olisitte, entäpä mikä kirjain, ja mikä on olemassa olonne syy, Jumalalta tiedustellaan. Media seuraa Jumalan jokaista henkäystä, ja lööpit kirkuvat. Jumala brändätään ja markkinavoimien pyörät pyörivät kiivaasti. Lopulta on kafkamaisen oikeusjutun aika.

Marc-Antoine Mathieu asettaa mainiolla ja absurdilla tavalla ikuisen kysymyksen Jumalan olemassaolosta. Vastauksia ei tipu, mutta mikä on tuo Jumalan korvassa killuva kuuloke? Onko tämä kaikki suurta huijausta? Ja kuka niitä rattaita pyörittääkään?

Voiko neuvokkuus korvata neuvottomuuden, avuttomuus muuttua kyvykkyydeksi, pelko voimaksi?

Meri Lähteenoksan Viisas arki on opas yhteisöllisyyteen. Lähteenoksan teos on helppokäyttöinen ja neuvot sopivat kaikille, myös kaupungin kerrostalon asukkaalle. Halukkaat voivat tehdä elämässään suuriakin remontteja, mutta on monenlaisia tapoja auttaa itseään ja toisia viihtymään. Lähteenoksa ehdottaa hauskoja keinoja virkistää kanssakäymistä naapureiden ja työtovereiden kanssa.

Kiire, stressi, sinne tänne säntäily, jatkuvat kommunikaatioyhteydet, alati saatavilla oleminen, infoähky, tarkoitukseton kulutus, meteli ja valosaaste ovat nykypäivän elämää. Timo Kopomaan Leppoistamisen tekniikat pureutuu kriittisesti näihin aikamme kuluttaviin ilmiöihin. Yhteiskuntatieteilijä Kopomaa kirjoittaa lempeän sarkastisesti ja samalla viiltävän tarkasti. Hän avaa aiheen arkielämän tuttujen kokemusten kautta, tästä kirjasta jokainen voi löytää itsensä.