Rankkaa kritiikkiä Norjan Nobel-komiteantoimintaa vastaan

Norjalaisen lakimiehen ja rauhanaktiivin Fredrik S.Heffermehlin mukaan Alfred Nobelin testamentissaan
ilmaisema tahto ei ole toteutunut. Kansainvalisen politiikan demilitarisointi, sivistynyt yhteistyö kansojen
välillä, sitoutuminen oikeusvaltion periaatteisiin sekä oikeudenmukaisuus olivat tärkeitä arvoja, kun Nobel
perusti rauhanpalkinnon yli sata vuotta sitten.

Nobelin rauhanpalkinto on tänään vain nimi. Todellisuudessa siitä on tullut osa Norjan parlamentin omaa palkitsemisjärjestelmää. Poliitikot, jotka uskovat sotilasvoimien olevan ensisijainen väline kansainvälisten asioiden ratkaisemisessa, eivät ole oikeita tahoja myöntämään palkintoa, jonka tavoitteena on aseriisunta. Kirja sisältää historiallisia dokumentteja salamyhkäisten valiokuntien ja komiteoiden käymistä keskusteluista.

Afganistanin sota uhkaa liittoutumattomien maiden asemaa rauhanvälittäjinä.

  Nuoren virolaismiehen kokemuksia Siperian vankileiriltä Stalinin Neuvostoliitossa.

Kesäkuu 1941 muodostui ratkaisevaksi nuoren virolaispojan Ronald Rüütelin elämässä. Hänen perheensä kyyditettiin silloin neuvostovallan alle jääneestä Virosta Siperiaan – kaikki eri paikkoihin. Vanhemmat surmattiin pian. Ronald itse päätyi maatyöläiseksi ja kalastajaksi- Tomskin alueelle, jossa hän eli lähes yhtäjaksoisesti 17 vuotta. Siperian-vuodet keskeytti vuonna 1947 pako koti-maahan ja sitä seurannut vankeusjakso, mutta vankilasta vapauduttuaan Ronald joutui uudelleen Tomskiin, nyt metsuriksi. Lopullisesti hän pääsi palaamaan Viroon – silloiseen Neuvosto-Eestiin – vasta vuonna 1958.

Arnin perintö on erillinen jatko-osa huiman suosion saavuttaneelle, Arn Magnussonin vaiheita käsittelevälle Ristiretki-trilogialle.

Tarunhohtoinen kuvaus Arnin lapsenlapsesta Birgeristä, paremmin tunnettu Birger Jaarlina, joka oli Tukholman perustaja ja Ruotsin yhdistäjä. Birger oli kaukana pyhimyksestä. Hän oli synnynnäinen voittaja, jota moraaliset tai käytännön esteet eivät pidätelleet. Hänen perustamistaan laeista, koti-, kirkko-, ja naistenrauhasta, muodostui valtion sääntöjen tukipilari 600 vuodeksi eteenpäin.

Arnin perintö on kaunis mutta verinen. Guillou onnistuu herättämään henkiin historialliset tapahtumat -- maa järisee hevosten kavioiden alla ja ristiretkeläiseten laivueet etenevät kohti Suomen Hämettä sotahuutojen huumaamina. Mafiavallan nujertamisen hinta on kova, kun vastassa on suuri rakkaus.

Leppymättömät tarkastelee pientä joukkoa elokuvataiteen taipumattomimpia ohjaajia. Heitä yhdistää kriittisen torjuva asenne yhteiskuntaan, jossa ja jota vastaan he ovat elokuvansa luoneet - asenne, josta he ovat joutuneet kärsimään.

Toinen, korjattu painos.

"Braad Thomsen on leppymätön kirjoittaja. Paikka paikoin lukija on leppymätön Thomsenia kohtaan. Like on leppymätön kustantaja. Eläköön leppymättömyys!"
- H. Waarala

Helga Jonerin yhdeksänvuotaan tyttären piti vain mennä kioskille ostamaan uusinta hevoslehteä ja purukumia. Lähdöstä kuluu minuutteja, tunteja, mutta tyttöä ei kuulu takaisin.

Konrad Sejer aloittaa etsinnät, joissa kiveäkään ei jätetä kääntämättä, mutta tuloksetta: Ida on kadonnut jäljettömiin. Toivo tytön löytymisestä elossa heikkenee joka hetki. Katoamiselle ei ole järjellistä syytä, eikä murhalle motiivia. Vain synkkä aavistus.

Karin Fossumin kuudes suomennos osoittaa jälleen kirjailijan loistavan kyvyn piinata lukijoitaan ja pureutua ihmismieleen.

Nuori Hajna-tyttö on juossut päin näyteikkunaa ja joutunut mielisairaalan suljetulle osastolle. Vartalon 160 haavaa paranevat ajan myötä, mutta mielessään hän hautoo edelleen itsemurhaa. Syrjäänvetäytyvä tyttö tutustuu pikkuhiljaa osaston muihin potilaisiin, kuulee traagisia elämäntarinoita, mutta ennen kaikkea oppii arvostamaan potilasyhteisön lahjomatonta rehellisyyttä. Dramaattisia tapahtumia ja lämmintä huumoria yhdistävä Hullujenhuone on vangitseva kuvaus depressiivisen ihmisen sielunmaisemasta.

Poliittisen taloustieteen aakkoset on ilmestymisensä jälkeen nopeasti noussut alansa uudeksi klassikoksi.

Venbyn esikaupungissa lapset kaivavat tunnelia tarunomaisella Yhteismaalla. Tarkoituksena on taata reitti läpi metsän, jonka naapurijengi on vallannut. Paluuta entiseen ei ole.