***

Tekstinäyte

Käymmepä tässä kohdakkoin lempikapakastamme kertoilemaan. Pötyä! Se lempi-etuliitettä ei ansaitse kuunaan; siksi harvoin ovat sen seinäin sisällä käynnistyneet tapahtumasarjat johtaneet varsinaiseen lempeen.
...
Istui siinä maisteri Pettinen ja mielihyvällä nautti kolpakkonsa sisälmystä ja kertoili tietoviisaita mutta sukkeloita kaskujaan lukuisien matkainsa varrelta. Mutta eipä aikaakaan, eipä aikaakaan! Äkkiä huomaa maisteri Pettinen outoin tuntemusten vallitsevan peräpuolessaan, pehmustetun penkin kohdassa joka maisterille vastikään oli tuntemattoman herrasmiehen toimesta mitä ystävällisimmin luovutettu!
Ja aivan oikein: maisteri Pettisen ahterijäsen oli aivan märkä.
Ilmiö aiheutti luonnollisesti pitkäkestoista aprikointia - päättelyketju jota ei liene tässä yhteydessä tarpeen toistaa. Viimein päädytiin tässä lopputulemajahdissa kerrassaan inhoittavaan ihmiseritykseen liittyvään summaukseen - havainto jota ei liene sen epäämättömän vastenmielisyyden vuoksi tässä yhteydessä tarpeen toistaa. Sanomattakin lienee selvää että maisteri Pettinen oli vihoissaan; kuultiinpa hänen jopa käyttävän voimailmaisua "juolavehnä"; sana jonka maisteria tuntevat osasivat sen kuullessaan yhdistää äärimmäisen vimmastuneisuuden tilaan. Ja niin marssi maisteri Pettinen tuohtuneena kadulle kauhistavasti sadatellen ja jätti meidät pöytäämme istumaan - ja tuntemaan kaikesta tapahtuneesta mitä sydäntäkääntävintä mielipahaa.
...
Tässäpä siis lyhyt kertoelma lempikapakastamme, jota emme sen koommin ole läsnäolollamme juuri häirinneet. Liekö edes paikallansa enää! Maisteri Pettinen saattaisi sen meille kertoa - mutta häntä emme ole aikapäiviin kohdanneet. Mutta nyt, kuten sanottua, nyt olemme me täydessä seilissä; nyt jääkää hyvästi.

Mikko Rimminen
Terassi Bar (Porthaninkatu / Neljäs Linja )