Tekstinäyte:
***
Suurin osa ponnisteluista, joiden julkilausuttu tarkoitus on köyhyyden vähentäminen tai "poisjuuriminen", keskittyy köyhien tulojen nostamiseen. Edellä esitetyn valossa tämä on monella tavoin ongelmallista. Ensinnäkin, kun tulojen nostaminen tapahtuu osana taloudellisen kasvun, yhteiskunnan modernisoinnin ja globalisoinnin merkitsemiä suuria rakenteellisia muutoksia, ihmisten elämiseen tarvitseva rahamäärä kasvaa. Vaikka köyhien tulot selvästi kasvaisivat, he eivät usein pysty niillä enää pitämään nälkää loitolla.
Toiseksi on olennaista tarkastella, mitä tapahtuu samanaikaisesti köyhyyden muille ulottuvuuksille. Tulojen nousu voi olla seurausta siitä, että työskennellään "vapaalla" talousvyöhykkeellä epäinhimillisissä ja erittäin vaarallisissa olosuhteissa. Tämä merkitsee köyhyyden kasvua sekä terveys- että valtaulottuvuudella. Koska tämän talousmullistuksen seurauksena köyhän toimeentulo on entistä enemmän riippuvainen tehtaan johtajan, ylikansallisen yhtiön ja maailmanlaajuisen talousjärjestelmän oikuista, köyhyys kasvaa myös turvallisuusulottuvuudella.
Globaalin kulutuskulttuurin yksilökeskeinen henki, paikallisen tiedon ja paikallisten elinkeinojen merkitystä vähentävät rakennemuutokset sekä työssäkäynti kaukana kotoa johtavat paikallisyhteisöjen rapautumiseen. Menetystä yritetään paikata suuren kaupungin, kansallisvaltion tai globaalin kulttuurin tarjoamilla kuvitteellisilla yhteisöillä. Näissä ihmismielen luomuksissa köyhä on väistämättä vielä enemmän syrjäytynyt kuin kylissä tai vakiintuneissa kaupunginosayhteisöissä.



