1. HYVINVOINTIA LUONTOA TURMELEMATTA
Toisenlaista maailmaa ei tarvitse etsiä haaveista tai kiven alta, vaan se on olemassa lähempänä ja laajamittaisempana kuin arvaisimmekaan. Tällä viittaamme niihin satoihin miljooniin ihmisiin, jotka tälläkin hetkellä elävät hyvää elämää ympäristöä ylen määrin vahingoittamatta. Heillä on riittävästi ruokaa, turvaa, mielekästä tekemistä ja antoisia ihmissuhteita, mutta ei varaa korkeaan kulutustasoon. Tällaisen kestävän luokan jäseniä löytyy varmimmin keskituloisista kehitysmaista latinalaisessa Amerikassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Avaamalla kirjan tällaisella näkymällä haluamme avartaa keskustelua hyvästä elämästä ja hyvinvoinnista. Aiheesta käydään vilkasta keskustelua, vaikka raha palkkatulona tai bruttokansantuotteena mitattuna onkin aikamme tavoitelluimpia asioita niin yksityisessä elämässä kuin yhteiskunnassakin. Tämä on valitettavaa, sillä monet ikiaikaiset opetukset kertovat päinvastaista: onni löytyy ennen kaikkea muusta kuin aineellisesta yltäkylläisyydestä. Hyvää elämää ja hyvinvointia tavoitellaan ja seurataan onneksi myös monilla muilla tavoilla kuin rahassa. Ostovoiman lisäksi tarkastellaan elinikää, terveyttä, koulutustasoa, tuloeroja, ympäristövaikutuksia ja muita hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tilastoaineiston lisäksi ihmisiltä kysellään tutkimuksia varten käsityksiä hyvinvoinnista ja arvioita omasta tyytyväisyydestä.
Keskustelut hyvinvoinnista ja hyvän elämän tavoitteista eivät ole akateemisia harjoituksia, vaan yhteiskunnallisia kamppailuja, joilla määritetään toivottavaa suuntaa. Jos rahatalouden kasvu on keskeinen tavoite ja sen toteutumista mitataan kuukauden tarkkuudella, siitä hyötyvät varmimmin ne, joilla rahaa on eniten, eli pääoman suuromistajat. Jos taas tavoitteena ja mittarina on köyhien terveydentilan ja koulutuksen parantaminen, näiden ihmisryhmien asema muuttuu nykyistä suopeammaksi. Ympäristön tilan vaalimisen tavoittelusta ja mittaamisesta hyötyvät puolestaan tulevat sukupolvet ja muut lajit. Hyvän elämän määritelmää ei siten pidä ottaa annettuna, vaan se on yhteiskunnan valtasuhteiden heijastuma ja osa mahdollisten muutosten kenttää.



