Tekstinäyte:
***
Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa ei ole suunnattu islamilaisen fundamentalismin patoamiseen, itse asiassa pikemminkin päinvastoin. Syyskuun 11. päivän vanavedessä tapahtunut radikaalin islamin merkittävä nousu Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa sopii Washingtonin salaiseen suunnitelmaan. Suunnitelmaan kuuluu pikemminkin kansainvälisen terrorismin ylläpito kuin taisteleminen sitä vastaan. Tarkoitus on horjuttaa kansallisia rakenteita ja estää sellaisten aitojen kansalaisliikkeiden synty, jotka vastustavat Amerikan imperiumia. Washington tukee edelleen CIA:n salaisten operaatioiden välityksellä islamilaisen fundamentalismin etenemistä, etenkin Kiinassa ja Intiassa. Ahdasmielisten, fundamentalististen ja muiden vastaavien liikkeiden kasvu palvelee kaikkialla maailmassa yleensä Yhdysvaltojen etuja. Näitä moninaisia järjestöjä ja aseistettuja kapinallisia on kannustettu varsinkin maissa, joiden valtiolliset instituutiot ovat sortuneet IMF:n tukemien talousreformien alle. IMF:n talouslääkkeiden soveltaminen saa usein aikaan etnisen ja sosiaalisen nahistelun ilmapiirin, joka puolestaan suosii fundamentalismin kasvua ja yhteisöjen välistä väkivaltaa. Fundamentalistijärjestöt tuovat oman osansa prosessiin tuhoamalla ja syrjäyttämällä maalliset instituutiot.
Lyhyellä aikavälillä fundamentalismi luo erillisiä etnisiä ja sosiaalisia yhteisöjä. Se heikentää ihmisten mahdollisuuksia järjestäytyä Amerikan imperiumia vastaan. Nämä järjestöt tai liikkeet, esimerkiksi talebanit, yleensä kiihottavat Setä Samulin vastaiseen rintamaan sellaisella tavalla, josta ei ole mitään todellista uhkaa Amerikan laveammille geopoliittisille ja taloudellisille eduille. Washington on koko ajan tukenut järjestöjen kehittymistä keinona riisua aseista ne yhteiskunnalliset liikkeet, joiden se pelkää uhkaavan Yhdysvaltojen taloudellista ja poliittista ylivaltaa.
"Teos on lähdeviitoitettua journalismia ja argumentaatioltaan painavaa. Globalisaation kritiikki ja kärjekkäätkin mielipiteet perustuvat terävään analyysiin, joka haastaa lukijan ajattelun suhteuttamaan tekstin sisällön käsitykseemme nykypäivän maailmantilasta."
- Jarkko Lauri, Oulun Ylioppilaslehti



