Pelastusarmeijan työ syrjäytyneiden miesten parissa etenkin aikana, jolloin virallista tilastointia asunnottomista ei edes tunnettu, oli reilusti aikaansa edellä, Punavuoren suunnalla toiminutta Nubista unohtamatta. Sielläkin majoitustoimintaa tukevaa työtoimintaa viriteltiin, mutta varojen puutteessa se lopetettiin jo toiminnan alkuvuosina.
Malli Pelastusarmeijan sosiaalisen miestyön toiminnalle oli saatu järjestön alkuaikojen toiminnasta Englannissa. Osittain tästä syystä avustustoiminta olikin Suomessa heti alusta lähtien toimivaa. Toisaalta Pelastusarmeijaa myös vieroksuttiin juuri kansainvälisyytensä vuoksi. Järjestön alkuvuosikymmenet Suomessa olivat vaikeita.
Elsa Könönen on kertonut niistä ja Pelastusarmeijan muusta alkuaikojen toiminnasta seikkaperäisesti Suomen Pelastusarmeijan 75-vuotishistoriikissa Hengen miekka — auttava käsi: Pelastusarmeijan vaiheet Suomessa.
Pelastusarmeijaa oudoksuttiin myös sen armeijaa muistuttavan organisaation vuoksi. Näiden sinänsä selkeästi näkyvien piirteiden lisäksi Pelastusarmeijassa oli jotain kummallista: se oli yhteiskunnallisesti puolueeton järjestö, mitä se on vielä tänäkin päivänä.
Pelastusarmeija on kuitenkin perustamisestaan lähtien valinnut puolensa: se on yksiselitteisesti ollut vähäosaisten puolella.



