Historiallinen johdanto

Ennen vuotta 1967

Blackwood? Nimi kuulostaa vähän liikaakin sanalta ”backwoods”, ”takapajula”. Kymriksi paikkakunnan nimi on Coed Duon. ”Black­wood.” ”Backwoods.” Nämä sanat pyörivät mielessäni odottaessani Google Earthin latautumista. Haluan nähdä lintuperspektiivistä pai­kan, jonne olen lähdössä. Kaupungin nimi vääntyy melkein yhtä moninaisiin muotoihin kuin pyhiinvaellukseni syyn nimi. Richard James Edwards. Richie. Richey. Ritchie V. Richey James. Richard. Titch. Android. Viimeinen sukupolviterroristi.

Olin aiemmassa elämässäni tutkija, joten tiedän yhtä ja toista ajasta ja tilasta, vaikka olen aina vihannut fysiikkaa. Niinpä tiedän, että kir­jailijan on kirjansa kohtauksissa kuvailtava lukijalle aikaa ja tilaa, ja voidakseen menestyä tietokirjailijan on pystyttävä liikkumaan joko toisessa tai molemmissa. Lisäksi kirjailijan tulee olla perehtynyt histo­riaan. Historia vaikuttaa kirjan hahmoihin tavalla, jota ei siihen pereh­tymättä voi ymmärtää. Aikaa on joskus vaikea käsitellä. Tämä kirja huipentuu kohtaukseen, jossa mies kävelee ulos ovesta. Mies ja ovi sijoittuvat menneisyyteen. Ajatellessani miestä ja ovea näen miehen elämän kiitävän silmieni editse, jyristävän minua kohti kuin pikajuna. Seison asemalaiturilla junan kiitäessä yhä lähemmäksi. Sitten se on yhdessä silmänräpäyksessä ajanut ohitseni ja on muutamassa sekun­nissa karannut kilometrien päähän. Jään seisomaan laiturille vaatteet ilmavirrassa lepattaen. Nyt minun on hahmoteltava koko junamatka paperille, seurattava raiteita takaisin lähtöpisteeseen, ja matkan var­rella saatan huomata, että joillekin kohtauksille on omistettava koko­naan oma lukunsa. Toisissa luvuissa taas kuitataan useita vuosia käsit­tävä ajanjakso vain muutamalla sivulla. Tästä syntyy aikahaitarin kaltainen vaikutelma: teksti supistuu ja laajenee hetkien kiihdyttäessä pois ulottuvilta. Edwardsin katoamispäivä hohtaa kirkkaana ihmisten muistoissa, koska tapahtumiin liittyy voimakkaita tunteita, mutta sitä seuranneet kuukaudet ovat vuosien sumentamia. Niinpä aloitan aivan alusta.

Huomattavasta älykkyydestään huolimatta Blackwoodin Richard James Edwards ei missään vaiheessa opiskellut Oxfordissa, mutta Monmouthin Geoffrey opiskeli. Richardin tavoin – tai Richeyn, kuten häntä tässä kirjassa kutsutaan – Geoffrey oli kotoisin Etelä-Walesista. Hänen sanotaan syntyneen Gwentissä. Geoffrey kirjoitti useita tun­nettuja tekstejä kielellä, jonka parissa lukemattomat jälkipolvien edus­tajat joutuisivat tuskailemaan, ja myöhemmässä elämässään hän asui luostarissa. Vaikka Richey oli tietoinen Geoffreystä, kaksikko ei kos­kaan kohdannut, lähinnä koska Geoffrey kuoli vuonna 1151 kirjoitet­tuaan sitä ennen yhden varhaisimmista tunnetuista Walesin historii­keista teokseensa Historia Regum Britanniae. Mikäli Richey Edwards – joka oli erittäin kiinnostunut historiasta – olisi syntynyt 800 vuotta aiemmin, hän olisi hyvinkin voinut olla Geoffrey Monmouthilainen. Geoffrey kirjoitti, että Wales oli saanut ensimmäiset vakituiset asuk­kaansa vuonna 1170 eaa., jolloin troijalaisten jälkeläinen nimeltä Bru­tus oli saapunut sinne laivalla. Geoffrey väitti, että lukuun ottamatta muutamia jättiläisiä, jotka olivat jo aiemmin asettuneet Britanniaan, Brutus oli ollut alueen ensimmäinen asukas. Geoffrey tietenkin väritti totuutta, mutta tarina oli hänen totuutensa, hänen oma versionsa Walesista ja sen varhaisista vaiheista.

Tämä kirja on minun versioni Richey Edwardsin tarinasta, ja kaiken tietokirjallisuuden tavoin siitäkin tuli tietyllä tavalla kuvitteellista heti kun aloin miettiä, mitä ottaisin mukaan ja mitä jättäisin pois, mitä tulisi korostaa ja mitä jättää vähemmälle huomiolle. Heti kun aloin tehdä näitä valintoja, versiosta tuli yksin minun. Joku muu olisi tehnyt toi­senlaisia valintoja. Tästä tosiasiasta ei pääse mihinkään. Aika on tässä kertomuksessa tärkeä tekijä. Tiedän tarkalleen, mitä Richey Edward­sille tapahtui tiettyinä päivinä ja viikkoina, mutta monista kuukausista ja varhaisista vuosista ei tiedetä oikeastaan yhtään mitään. Järkyttävim­mät hetket saavat tärkeytensä vuoksi väistämättä kattavamman käsit­telyn ja matelevat tunti kerrallaan suurennuslasini alla, minkä jälkeen tarina kiitää jälleen eteenpäin entistäkin vauhdikkaammin.

Suomentanut K. Männistö.