***
Tekstinäyte
— Akka ja sen nykyinen ukko... Ne harrastavat viinejä, ärähti parroittunut, paksu mies.
— Harrastavat mitä? ihmetteli pieni-kokoinen mies, jolla oli harva tukka ja tahriintunut puku.
— Vii-ne-jä. Ne harrastavat viinejä. Sama kuin elefantit alkaisivat opetella koruompelemista. Ei harrastanut akka viinejä silloin kun antoi minun vielä asua saman katon alla. Mutta nytpä harrastaa!
— Niin, niin! Ensin viedään työt, sitten menee talo, mukulat ja muija, ja nyt viedään vielä ammattiylpeyskin! säesti pieni mies.
— Samaa se olen miettinyt minäkin, paksu mies puhkui. — Ne ostavat kalliita viini-lehtiä ja tutkivat illat pitkät, mitä hienoja pulloja hankkivat happanemaan. Todellinen viininharrastaja tuskin malttaa odottaa myymälästä ulos pääsemistä, kun jo narskauttaa pullolta niskat nurin varmistaakseen tavaran laadukkuuden!
— Näin on, innostui pienempikin kimittämään. — Ja näkeehän sen Arskastakin, millainen on todellinen viinintuntija. Se haistaa kilometrien päästä pullot, joista voi saada naukkuja, ja jos rahat riittää, niin ostaa omia ja nauttii aina siihen pisteeseen asti, että on pakko ottaa vähän lukua, kunnes on taas kunnossa viinejä maistelemaan.



