Larmola, Kivi Päällystakki
Venäläinen klassikkoteos saa uuden elämän sarjakuvana.
Voidaan sanoa, että Nikolai Gogolin 1842 kirjoittama Päällystakki on novelli, josta venäläinen kaunokirjallisuus sai muotonsa. Se on myös kirjailijan rakkaudentunnustus kotikaupungilleen Pietarille, joka on joutunut ahnaiden byrokraattien ja piittaamattomien poliitikkojen kynsiin.
Larmolan tulkinta ei ole sisäluentaa, vaan tarina herää henkiin yhtä uutena ja tuoreena kuin kirjoittamishetkellään. Moni asia on muuttunut, mutta Päällystakki on yhä ajankohtainen. Tänäänkin valta huumaa byrokraatit eikä pienituloisilla ole enempää rahaa vaikka talous kuinka vaihtelisi.
Vuonna 1991 Puupää-hatulla palkittu Kivi Larmola palaa kahdeksannessa albumissaan sarjakuvan pariin kypsempänä ja ilmaisuvoimaisempana kuin koskaan. Päällystakki on monitasoinen, inhimillinen ja huikaisevan kaunis kertomus häviäjien ja altavastaajien maailmasta, 1800-luvun loistosta ja kurjuudesta. Lyhennetty versio teoksesta ilmestyi Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä syksystä 2009 kevättalveen 2010.
Päällystakki on täydellistä parhautta!
"Albumia varten Larmola on irrotellut väripaletin kanssa oikein tosissaan, ja hyvä niin. Jo avausaukeaman lumenpiiskaama kirkontorni ja synkät pyhimyskuvat hehkuvat komeasti, ja loppupuolella nähdään suorastaan psykedeelistä ilotulittelua, kun Larmola tarjoaa oman muunnelmansa teemasta 'alaston laskeutuu portaita'. Päällystakki on tekijänsä tähän mennessä täysipainoisin albumi." – Juha Mäkinen, Keskisuomalainen
"Versiot mestariteoksista ovat usein rutikuivia. Tarinat läpijuostaan turhankin uskollisesti. Kivi Larmolan lähtökohta on toinen. – Luin Päällystakin niin monta kertaa, että todellakin osasin ja ymmärsin sen sisällön. Sen jälkeen kirjoitin tarinan uudestaan sarjakuvakäsikirjoitukseksi, enkä katsonut alkuteosta lainkaan, Larmola kertoo. Kuvaavaa on, että kirjan dialogista yksikään lause ei ole alkuperäisteoksesta." – Ville Hänninen, Lapin Kansa
"Näin juuri klassikkosovituksia tulee tehdä! Kivi Larmolan sarjakuvaversio Nikolai Gogolin novellista ottaa alkuteoksesta mukaan sen, mikä on tarpeen, mutta on ennen kaikkea itsenäisesti toimiva teos. Päällystakkia kannattaa lukea viivyskellen ja nautiskellen. Vaikka albumi ei ole kooltaan suuri, sen kuvissa aukeaa kokonaisia maailmoja." – Keskisuomalainen
"Päällystakkia kannattaa lukea viivyskellen ja nautiskellen. Vaikka albumi ei ole kooltaan suuri, sen kuvissa aukeaa kokonaisia maailmoja." – Juha Mäkinen, Savon Sanomat
"Toimii kuin unelma ja kohoaa Puupää-hatulla palkitun taiteilijan päätyöksi. Päällystakki on lumoavaa kerrontaa, jossa niin tarina, dialogi kuin piirroskin edustavat täydellistä parhautta. (...) Mitä suurimmalla todennäköisyydellä Larmolan Päällystakki on koko 2000-luvun paras suomalainen sarjakuva-albumi. Herkkävaistoinen, elämänmakuinen ja vaikuttava mestariteos, jonka ajaton sisältö kertoo yhtä paljon historiasta kuin tästäkin päivästä. – Toni Jerrman, Tähtivaeltaja
"Kivi Larmolan Päällystakki on ilahduttava poikkeus. Tarina kantaa omillaan. Gogolin alkuteoksen tunteminen auttaa sarjakuvasta nauttimista, mutta se ei ole välttämätöntä. Larmola on sisäistänyt hienosti Päällystakin tarinan ytimen: nykymaailmassa kuka tahansa on korvattavissa eikä mitään voi täysin ennustaa. Elämme laina-ajalla, onni voi kääntyä koska tahansa." – Ville Hänninen, Aamulehti
"Larmola on sisäistänyt hienosti Päällystakin tarinan ytimen: nykymaailmassa kuka tahansa on korvattavissa eikä mitään voi täysin ennustaa." Ville Hänninen, Aamulehti, Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat, Satakunnan Kansa
"Kivi Larmolan (s.1966) sovitus klassikkonovellista on huikaiseva. (...) Larmola on tehnyt parhaan teoksensa, jossa piirrosjälki ja rytmitys ovat kohdallaan. Tekijä luottaa lukijaan, jolle on jätetty aikaa nähdä mitä tapahtuu
ruutujen väleissä." – Jyrki Jantunen, Suomen Kuvalehti
"Päällystakki tavoittaa alkuperäisteoksen epätoivon, ilon ja romahduksen. Piirrosjälki on kaunis, värimaailma heijastelee päähenkilö Akaki Akakijevitsin tunnetiloja ja Pietarin kaupunki muodostaa alkuperäisteosta kunnioittaen yhden uuden henkilöhahmon." – Maria Pettersson, Ylioppilaslehti
"Kokonaisuudesta tunnistaa alkuperäisen hengen, mutta samalla se on itsenäinen teos ohi pastissin tason: tekijänsä paras tähänastisista." – Sauli Pesonen, Kaleva



