Olin luullut, että enteet tulevat unina tai näkyinä, tai että henki äkkiä salpaantuu. Olin ajatellut, että totuus saattaisi astua majaani kuin aave ja lausua nimensä – että voisin löytää sen jos etsisin sitä. Mutta nyt minä tiesin. Tiesin että se oli tunne – syvä tunne rinnassa, muuallakin kuin rinnassa. Se tuntui luissa, kohdussa, sielussa. Se oli eläin, joka lymyää ihmisen sisällä, ravistaa turkkiaan, höristää korviaan ja käskee juokse! Taistele! Rakasta! Piiloudu!
Ja minä ajattelin mene mene mene.



