Kerro kaverille***
Tekstinäyte:
"Mä rakastin Jeesusta. Se oli koko koulun parhaimman näköinen kundi. Me käveltiin usein samaa matkaa kotiin, tai ainakin mä menin sen perässä monta kertaa, vaikka ei se ikinä puhunut mulle."
Maria polttaa tupakkaa parvekkeella ja liikehtii levottomasti kuten aina puhuessaan. Se puhuu aina ja roikkuu nyt kaiteen päällä puoliksi ilmassa, pudottaa päänsä alas, puhaltaa savua maata kohti, säikähtää korkeutta, vetäytyy nurkkaan kiskomaan kaksi imaisua kerralla ja sama uudestaan. Tätä se on jatkanut jo kahdenkymmenenviiden minuutin ja yhdeksän savukkeen ajan.
"Mä en koskaan unohda sitä viikkoa. Maanantaina äiti läppäsi mua turpaan, tiistaina ukki sai sydänkohtauksen ja keskiviikkona Jeesus näytti mun kirjeen kaikille koulussa. Torstaina mä vaan itkin ja oksensin, ukki kuoli ja meillä kotona oli kaikki ihan sekaisin. Seuraavan yön mä valvoin, mietin mun elämää ja ukkia ja Jeesusta, kaikki oli turhaa, mä halusin vaan kuolla."
Kipunoiva savukkeenpätkä leijailee alas kuudennen kerrokseen parvekkeelta. Pihakeinusta vanha nainen, taloyhtiön hallituksen jäsen, pui nyrkkiä ja rääkäisee: "Kyllä me sulle vielä häätö hommataan. Tupakointi kielletty, tupakointi kielletty parvekkeella!"
Rankka, vahva ja uskottava
Rankka, vahva ja uskottava kirja - tarinoiden käsittelemiä kohtaloita haluaisi pitää liioiteltuina mutta eivät ne ole, vaikka joku tynnyrissä elänyt kermaperse saattaa niitä fantasiana pitääkin. Tarinoista tulee paha olo, mutta hyvällä tavalla - kirjailija ikään kuin pakottaa lukijansa näkemään todellisuuteen, jonka mieluiten unohtaisi, mutta tässähän kirjallisuuden tehtävä juuri on: pakottaa lukija näkemään, ymmärtämään ja joskus tunnustamaan kyvyttömyytensä elämän julmimpien piirteiden edessä. Kuisma selvästi tietää, mistä kirjoittaa, ja osaa myös kertoa tarinansa.
pzi-i-j
En tiedä miten kommentoisin,
En tiedä miten kommentoisin, etten loukkaisi kirjoittajaa. Itse kuitenkin koen kirjan pienen vanhempiensa suojassa kasvaneen tyttösen päiväuniksi. Kyseinen kirja on kuin lukiolaisen ainekirjoitus täynnä tekstiä jolla ei ole "päätä eikä häntää". Parempi olisi, jos tämä kirjailijaksi itseään kuvitteleva neitokainen vaihtaisi alaa. Maailma on täynnä roskaa, joten en usko, että sitä pitäisi enää tällaisilla kuvitelmilla lisätä.
Lue vierailija Hanna-Riikan
Lue vierailija Hanna-Riikan kertomus Hullu akka kirjasta niin huomaat olevasi väärässä hänen taustan suhteen. Katso myös arviointeja ja kritisointeja, kirjoja on kehuttu ihan Helsingin Sanomista alkaen. Suomen merkittävimpiin kirjailijoihin kuuluva Juha Seppälä on kehunut tätä kirjaa, et taida olla ihan saman tasoinen arvioitsija itse. :-)
Kirjan pari kertaa lukeneena,
Kirjan pari kertaa lukeneena, kehottaisin kyllä lukemaan uudelleen ja katsomaan pikkuisen myös rivien väliin. Kirja on rehellinen, antoisa ja pää ja häntä on olemassa! Kaikki ei aina ole ´hienosti´ aikuisten oikeesti. Mutta ehkä tuo neitokaistelu jo kertookin kaiken.
Like kustannus, tuossa on
Like kustannus, tuossa on väärä julkaisuvuosi, eihän tuo ole ilmestunut 2000, vaan 2005 tai 2006?