* * *

(Dallas, 22.11.1963)

He lähettivät hänet Dallasiin tappamaan neekeriparittajan nimeltä Wendell Durfee. Hän ei ollut varma pystyisikö siihen.

Kasinonomistajien neuvosto lennätti hänet. He järjestivät hänet ensimmäiseen luokkaan. He rokottivat lahjuskassaansa. He voitelivat hänet. He heittivät kuusi donaa. Kukaan ei sanonut ääneen:
Tapa se nekru. Hoida se kunnolla. Kuittaa tapporahat.

Lento sujui pehmeästi. Lentoemäntä tarjoili drinkkejä. Lentoemäntä huomasi hänen aseensa. Nainen alkoi mielistellä ja kyseli tyhmiä.

Hän vastasi työskentelevänsä Vegasin poliisivoimissa. Hän kertoi johtavansa tiedusteluosastoa. Hän kokosi arkistoja ja hankki tietoja.

Nainen ihastui kuulemaansa. Nainen oli haltioissaan.
"Muru, mitä sä teet Dallasissa?"
Hän kertoi.
Neekeri puukotti blackjack-grupieeria. Tältä meni silmä. Neekeri häipyi isoon D:hen.

Nainen ihastui kuulemaansa. Nainen toi hänelle viskigrogeja. Hän ei kertonut yksityiskohtia.

Grupieeri aloitti tappelun. Komissio antoi tappomääräyksen — kuolema törkeästä pahoinpitelystä.

Lentoa edelsi rohkaisupuhe.
Komisario Buddy Fritsch:
"Poika, minun ei tarvitse kertoa mitä sinulta odotetaan. Eikä minun tarvitse lisätä, että isäsi odottaa samaa."

Lentoemäntä leikki geishaa. Hän kohensi ampiaispesäkampaustaan.
"Mikä sinun nimesi on?"
"Wayne Tedrow"
Nainen hihkaisi: "Sun täytyy olla Junior!"
Wayne katsoi naisen läpi. Hän pyöritteli lasia kädessään. Hän haukotteli.

Nainen liehakoi. Nainen ihan rakasti hänen isäänsä. Nainen kehui isän maasta taivaaseen. Hän tiesi, että isä oli mormonipamppu. Hän olisi halunnut kuulla lisää.

Wayne tunsi Wayne Seniorin paremmin.

Wayne Senior pyöritti keittiöapulaisten ammattiliittoa. Hän piti palkat matalina. Hänellä oli paalua. Hänellä oli vaikutusvaltaa. Hän levitti äärioikeistolaisia pamfletteja. Hän seurusteli isojen kihojen kanssa. Hän tunsi J. Edgar Hooverin.

Lentäjä antoi kuulutuksen. Dallas — aikataulussa.

Lentoemäntä kohensi hiuksiaan. "Lyön vaikka vetoa, että hotellisi on Adolphus."
Wayne kiristi istuinvyötään. "Mistä niin päättelet?"
"No, sinun isäsi kertoi käyttävänsä sitä aina."
"Sinne mäkin olen menossa. Kukaan ei kysynyt multa, mutta sieltä mulle on varattu huone."

Lentoemäntä kumartui. Hame nousi. Sukkanauha vilahti.
"Isäsi kertoi, että hotellissa on kiva pikkuravintola, ja ajattelin että, no..."

Kone osui ilmakuoppaan. Waynella muljahti vatsassa. Hän puski hikeä. Hän sulki silmänsä ja näki Wendell Durfeen.

Lentoemäntä kosketti häntä. Hän avasi silmänsä.

Hän näki fritsut. Hän näki huonot hampaat ja haistoi naisen shamppoon.
"Näytit hetken aikaa vähän pelästyneeltä, Wayne Junior."

"Junior" oli liikaa. "Jätä mut rauhaan. Mä en ole sitä mitä haluat. Mä en petä vaimoani."

Kello 13.50
He laskeutuivat. Wayne nousi ensimmäisenä pois koneesta. Hän tömisteli verenkiertoa takaisin jalkoihinsa.

Hän käveli terminaaliin. Koulutytöt tukkivat portin. Yksi heistä itki. Toinen sekoili rukousnauhojen kanssa.

Wayne kiersi heidät. Hän seurasi opasteita matkatavaroiden luo. Ihmisiä käveli hänen ohitseen. He näyttivät siltä kuin joku olisi lyönyt heitä varoittamatta nyrkillä.

Punaisia silmiä. Itkua. Naisia nenäliinojen kanssa.

Wayne pysähtyi matkatavarapisteessä. Lapsia juoksi hänen ohitseen. He ammuskelivat nallipyssyillä ja nauroivat.

Mies käveli hänen luokseen. Peruspunaniska — pitkä ja lihava. Stetson. Isot saappaat. Helmiäisperäinen .45.
"Jos sä olet kersantti Tedrow, niin mä olen konstaapeli Maynard D. Moore Dallasin poliisilaitokselta."

He kättelivät. Moore jauhoi mälliä. Hän käytti halpaa partavettä. Nainen käveli ohi. Hän vollotti — iso nenä punaisena.
Wayne kysyi: "Mitä täällä on tapahtunut?"
Moore hymyili. "Joku sekopää ampui presidentin."