***

Tekstinäyte

Yli puolet maailman ihmisistä asuu maissa, joissa buddhalaisuus on vaikuttanut suuresti. Kuitenkin valtaosa länsimaisista ihmisistä on elänyt Buddhan ajoista — puoli vuosituhatta ennen kristinuskon perustamista — 1900-luvun puoliväliin saakka tietämättä buddhalaisuudesta oikeastaan mitään. 1950-luvun tienoilla tilanne alkoi muuttua, ja tätä nykyä buddhalaisuus leviää lännessä voimakkaasti.
Meillä on edessämme kaksi vaihtoehtoa: toisaalta tarjolla on aineellisten etujen tavoittelu ja toisaalta uskonnot, jotka joskus asettavat liian kovia vaatimuksia herkkäuskoisuudellemme. Tällaisessa tilanteessa yhä useammat ihmiset etsivät buddhalaisuudesta keinoja löytääkseen nykymaailmasta kadonneet inhimilliset ja henkiset arvot.
Mutta mitä buddhalaisuus on? Olemme tottuneet ajattelemaan uskonnon olevan sitä, että uskotaan johonkin Jumalan monimuotoisista hahmoista. Buddhalaisuudessa ei kuitenkaan ole Jumalaa. Onko se siis pelkästään fi losofi aa, maailmanselitys tai tie eettisempään elämäntapaan? Vai onko se jonkinlaista psykoterapiaa — keino, joka auttaa meitä tulemaan sinuiksi itsemme kanssa ja kohtaamaan elämän jatkuvasti tiellemme asettamia ongelmia? Buddhalaisuudessa on jotakin fi losofi sta ja jotakin terapeuttista, mutta siinä on myös vielä paljon enemmän.