MOHAMMED UMARI SUOMALAISILLE LUKIJOILLE KIRJOITTAMAT ALKUSANAT

Ihmiset kirjoittavat eri syistä. Minä kirjoitin oppiakseni ymmärtämään. Halusin tappaa mahdollisimman monta kärpästä yhdellä iskulla. Halusin kertoa Aminan tarinan — fiktiivisen hahmon taistelun sortoa vastaan. Halusin näyttää millaista naisen elämä Nigeriassa on ja miksi he kärsivät. Halusin myös miettiä miten naisen asemaa voidaan parantaa ja esitellä muutaman käytännöllisen vaihtoehdon. Pohdin nigerialaisen yhteiskunnan korruptoitunutta rakennetta ja sisäpoliittisia voimasuhteita. Amina on hyvin suosittu nimi Nigeriassa. Yksi siskoistanikin on nimeltään Amina. (Tämän kirjan sankarittarella ei ole mitään tekemistä maailmankuulun Amina Lawalin kanssa. Hänet tuomittiin kuolemaan synnytettyään avioliiton ulkopuolisen lapsen, mutta protestien takia tuomiota ei pantu täytäntöön.) Kirjan henkilöt perustuvat tapaamiini ihmisiin ja heidän tarinoihinsa.

* * *

Aloin kirjoittaa Aminaa vuoden 1986 kesäkuussa, kun opiskelin journalismia Moskovan yliopistossa. Jo ennen kuin menin Moskovaan, eli vuonna 1985, osallistuin opiskelijapolitiikkaan Zarian yliopistossa Nigeriassa. Työskentelin toimittajana radiossa ja sanomalehdissä. Olin nuori ja energinen. Työni vei minua eri puolille Nigeriaa ja raportoin tavallisten ihmisten arjesta. -Lyhyesti sanoen, näin köyhyyttä, kurjuutta, sairauksia, välinpitämättömyyttä, tietämättömyyttä, lahjontaa ja vastuuttomuutta.

Olen nigerialaisen suurperheen lapsi. Minulla on neljä veljeä ja neljä sisarta. Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskuntani naisten asemasta ja halunnut oppia ymmärtämään miksi vallitseva kulttuuri asettaa naisille ja miehille erilaisia rajoja. Miksi naiset elävät marginalisoituina ja alistettuina? Aivan helposti kuka tahansa voi huomata, että naisten elämä on tuskallista ja kurjaa, ja se johtuu naisten eristämisestä ja erilaisista sosiaalisen kanssakäymisen tabuista.

Uteliaisuuteni alkoi muuttua tietoisuudeksi. Aloin olla yhä paremmin perillä post-koloniaalisen yhteiskunnan alistuskäytännöistä. Erityisesti minua häiritsi se, miten uskontoa — tässä tapauksessa islamia — käytettiin perustelemaan luokka- ja sukupuolirajoja ja monia epäoikeudenmukaisuuksia kuten perheväkivaltaa. Mitä enemmän itse perehdyin islaminuskoon, sitä enemmän aloin ymmärtää, että sorto ei johtunutkaan islamista. Yleensä tapoja vaan naamioitiin uskonnon muotoon.

Yksi ilmiöistä oli se, ettei ollut yhtäkään organisaatiota, joka olisi puuttunut naisten ongelmiin. Yhteiskuntani naisilla ei tuntunut olevan ääntä ollenkaan. Myös oppimattomien naisten määrä oli pelottavan suuri.

* * *

Islam määrittelee kaikki ihmiset, miehet ja naiset, tasa-arvoisiksi, ja jokaisella on oikeus vapauteen. Islamin oppien mukaan sorto ja alistus ovat kiellettyjä ja köyhiä on autettava. Tätä taustaa vasten on outoa, että juuri islaminuskoisissa valtioissa vallitsee mitä suurin epätasa-arvo eikä laki ole sama kaikille. Mistä tämä voi johtua?

Osa vastauksesta löytyy monikansallisista poliittisista järjestelmistä: monet islamilaiset maat ovat entisiä siirtomaita, ja niiden nykyisetkin hallitsijat ovat edelleen rikkaampien maiden talutusnuorassa. Monet islaminuskoiset valtiot ovat tärkeitä kansainvälisille talousjärjestelmille. Mutta jotta muslimimaat voittaisivat vaikeutensa, niiden pitäisi ensin tunnistaa paikkansa maailmassa ja rohkeasti määritellä islam uudelleen osaksi kulttuuriaan. Muslimien pitäisi vahvistaa tärkeitä osia islamia ja luopua sellaisista tulkinnoista, jotka ovat jo aikansa eläneitä.

Tietoa pitäisi lisätä ja ihmisiä pitäisi kannustaa oppimaan. Vaikka monet islamilaiset maat ovatkin rikkaita, silti monet muslimiyhteiskunnat ovat moraalisesti ja älyllisesti kehittymättömiä. Jopa Koraanissa todetaan, ettei Allah muuta olosuhteita, ennen kuin ihmiset muuttavat itse itseään.

* * *

Sain tämän kirjan ensimmäisen version valmiiksi vuonna 1987, eivätkä asiat Nigeriassa ole juuri parantuneet sen jälkeen. Pikemminkin pahentuneet. Nuoria naisia alistetaan seksuaalisesti. Miehet dominoivat yhteiskunnassa kaikilla tasoilla. Ihmiset ovat oppimattomia ja lukutaidottomia, heidän terveytensä on huono, ja poliittisessa kulttuurissa kukoistavat lahjonta ja vastuuttomuus. Edelleenkään naisia auttamaan ei ole perustettu mitään vaikutusvaltaisia instituutioita. Egyptiläinen kirjailija Nawal el Saadawin mukaan huonoin kohtalo maailmassa on syntyä naiseksi ja köyhäksi.

Masentava johtopäätökseni on, että tekemällä naisistaan heikkoja, islaminuskoiset miehet tekevät koko yhteiskunnasta heikon. Nobelisti Gabriel Garcia Marquez on sanonut, että kun haluat puhua politiikkaa, kirjoita hyvä kirja.

Ja kirjoittajana minulla on mielestäni velvollisuus kertoa totuus niin kuin sen näen.

* * *

Amina julkaistiin Britanniassa vuoden 2005 marraskuussa. Sittemmin se on käännetty monille kielille, kuten muun muassa arabiaksi, azeriksi, hindiksi, kreikaksi, malawiksi, serbiaksi, tamiliksi, urduksi ja vietnamiksi. Pian se ilmestyy kiinaksi, viroksi, venäjäksi, somaliksi, koreaksi, bengaliksi, turkiksi, ranskaksi, zuluksi ja espanjaksi. Olen iloinen ja ylpeä sitä, että Amina ilmestyy suomen kielellä. Aminan maailmaan verrattuna yhteiskuntanne on tasa-arvoisempi. Uskon, että siksi se on myös kehittyneempi. Toivottavasti te, suomalaiset lukijani, pidätte tästä romaanista ja kiinnostutte kirjani aiheista.

Mohammed Umar

Cricklewood, Lontoo
syksyllä 2008