Kerro kaverilleAvaruus ei ole tyhjiö. Valo ja ääni kulkevat avaruudessa, vaikka jälkimmäistä ilmiötä yleensä pidetäänkin mahdottomana. Avaruudessa on molekyylejä, mutta ne ovat niin harvassa, etteivät korvamme kuulisi avaruudessa ääniä. "Avaruuden elektroniäänet" liikkuvat energiana, ja energia sisältää potentiaalin muuttua ääneksi kun se törmää sopiviin molekyyleihin, kuten Maan ilmamolekyyleihin. Esimerkkinä tästä potentiaalista ovat Auringon koronapurkaukset.
Koronapurkauksista syntyvät energiasuihkut lennähtävät räjähtävällä voimalla Auringon pinnalta avaruuteen. Osuessaan Maan ilmakehään ne synnyttävät valoilmiöitä, revontulia. Energiasuihkujen törmäyksestä syntyviä ääniä on tutkittu sekä tieteellisesti että taiteellisesti. Ensimmäiset akustisiin revontuliäänimaisemiin pohjautuvat teokset sävelsi Petri Kuljuntausta. Aurora Borealis 1 syntyi vuonna 2002, ja kaksi vuotta myöhemmin ISEA 2004 -festivaalilla järjestettiin kokonainen revontuliäänikonsertti, jossa ensiesityksensä sai Kuljuntaustan teos Northern Lights Live (2004).
