Säkeitä kadonneiden arvojen metsästäjille
Jarkko Martikainen tunnetaan YUP:n keulakuvana, lauluntekijänä ja omaperäisenä sanoittajana, jonka tekstit ovat keränneet kiitosta niin yleisöltä kuin kriitikoiltakin. Hän on kirjoittanut kolumneja muun muassa Ylioppilaslehteen ja Suomen Kuvalehteen sekä ollut TV1:n Kirja A&Ö -ohjelman vakiovieras. Like on julkaissut häneltä aiemmin lyhytproosakokoelman Pitkät piikit ja muita kertomuksia (2005).
Yhdeksän teesiä kehittelee edellisen teoksen teemoja edelleen, tällä kertaa lyyrisemmässä muodossa. Martikaisen tiukanlempeän tuijotuksen kohteena on nykyihmisen suhde muun muassa työhön, aikaan, rahaan, kanssaihmisiin ja -eläimiin sekä itseensä.
Yhdeksän teesiä julkaistaan myös äänikirjana.
Teoksesta sanottua:
"Puoluepoliittisen puhdasoppisuuden tilalle Martikaisen teksteissä nousee lopulta aina viisto, huvittava ja sittenkin elämää ymmärtävä ote. -- Yhdeksässä teesissä on kymmeniä näyttäviä oivalluksia, jotka ovat milloin verbaalisia milloin elämänkatsomuksellisia." - Tommi Aitio, Optio
"Martikainen ruotii maailmanmenoa vapautuneesti ja vilpittömästi. -- Vaaka on viritetty moraalia mittaamaan, mutta hymistelyyn tai heristelyyn Martikainen ei alennu." - Hannu Mutanen, Karjalainen
"Martikainen kokeilee erilaisia lähestymistapoja ja osoittaa hallitsevansa niin runomitat kuin mietelmän ytimekkyyden. Yllättävää ei liene sekään, että usein perusvire on ironinen." - Matti Komulainen, Rytmi
"Martikaisen tuotantoon tykästyneet eivät pety. Arkielämästä tehdyt, absurdejakin piirteitä saavat huomiot elävät myös Yhdeksässä teesissä. Monet asiat sanotaan suoraan ja kaunistelematta, mutta teoksesta löytyy myös herkiksi rakkausrunoiksikin laskettavaa materiaalia." - Iiro-Pekka Airola, Jyväskylän Ylioppilaslehti
"Tietysti se voi olla kokonaan lukijan oma vikakin, jos herkeää itkeä pillittämään. Antaisin silti kunnian Martikaiselle. Sillä 9 teesiä ei vain itketä, se myös mietityttää, hymyilyttää, oivalluttaa, ilahduttaa." - Sanna Kangasniemi, Image
Tekstinäyte:
Runo työmatkalle
Jos tekee työn vain suosion vuoksi
pian päätyy jo pettymään.
On suosio vaikea muusa
jos on muusa ensinkään.
Jos tekee työn vain mammonan tähden
käy mieltään hapattamaan.
On toisilla paksummat tukut
vesileimaisia lappujaan.
Jos tekee työn vain työn tehdäkseen
ei sekään nirvanaan vie.
Niinkin pettyy ja hapattuu, mutta
se on sentään se hitain tie.
Neljä uravalintaa menneisyydestä
Hitler mieli päästä piirustuskouluun.
Stalinista piti tulla pappi,
jumalinen puhetaiteilija.
Idi Amin tahtoi soittaa säkkipilliään
skottilipun alla, kiltti lanteilla.
Ceausescu tahtoi filosofoida suuria
olla vuolas älyn Tonava
täysimäärässä ja todella.
Universaali huumorintaju
musta komedia
päätti tehdä toisin.
Vastaisen varalle vinkki:
vanhempien ei pidä huolestua
jos lapsi tähtää taiteilijaksi.
Muistaa, ei muista, muistaa
Kiusaannut: enkö muista sitäkään
sitä iltaa silloin ja siellä.
Miten en voi muistaa?
Manaat minut, sanot sen olevan merkki siitä
etten välitä kylliksi.
En muista kaikkea samoin
en muista kaikkea
mutta kylliksi muistan.
Muistan, tunnen ja tiedän
kuinka ne kaikki puhuvat yhtä kieltä:
tahdon elää kanssasi
rakastaa, vaikken saata kerrata
jokaista tapahtumaa sinun muistikuvillasi kuvitettuina.
Älä loukkaannu
muistilleni tai minulle.
Minä olen kuitenkin sinun.
Muistathan?