J. Pekka Mäkelä (s. 1962) on pohjoishelsinkiläinen kirjailija, kirjallisuuden suomentaja ja musiikintekijä. Ennen kirjallisuuden alalle siirtymistään hän ehti opiskella Helsingin yliopistossa fysiikkaa, matematiikkaa, tähtitiedettä, filosofiaa, Itä-Aasian tutkimusta ja kulttuuriantropologiaa sekä työskennellä muun muassa sairaskodin apuhoitajana, mikrotukihenkilönä, graafikkona ja lokalisoijana. Kontulalaisen toimittajaperheen lapselle on kuitenkin aina ollut itsestään selvää, että kirjoittaminen on sitä mitä ihmisen tulee elämässään tehdä.
Musiikin tekemisen ja äänittämisen harrastajana Mäkelä jaksoi odottaa toistakymmentä vuotta, että joku kirjoittaisi suomenkielisen kotistudio-oppaan. Kukaan ei kirjoittanut, joten se oli tehtävä itse. Jo toiseen, laajennettuun painokseen ehtinyt Kotistudio (2002) on saanut osakseen lähes tolkutonta ylistystä.
Viimeisin romaani Nedut ilmesty kertoo neanderthalilaisista - jotka palaavat avaruudesta takaisin maapallolle ottamaan vanhat kotiseutunsa jälleen haltuunsa. Syksyllä 2009 Mäkelältä ilmestyy uusi teos, Karsta.
Mäkelän esikoisromaani 391 (2004) kuljettaa lukijan aikamatkalle toisen maailmansodan loppuvaiheista myöhäisroomalaisen ajan Aleksandriaan ja 1980-luvun loppupuolelle. Ilmestyessään kirja sai runsaasti myönteistä huomiota, ja siitä ovat nauttineet myös sellaiset lukijat, jotka eivät normaalisti koskisi tieteiskirjallisuuteen pitkällä tikullakaan.
Edeltäjäänsä kunnianhimoisempi Alshain (2006) sijoittuu satojen vuosien päästä koittavaan tulevaisuuteen kaukaiselle siirtokuntaplaneetalle. Viisi kertojaa käy läpi elämäänsä, menneisyyttään ja toiveitaan - huomaamatta mitä heidän silmiensä alla on tapahtumassa.
Mäkelä kuuluu Anne Leinosen, Pasi Ilmari Jääskeläisen ja Juha-Pekka Koskisen kanssa reaalifantastikot-kirjailijaryhmään. Hän käyttää mielellään teemojensa puitteina tieteiskirjallisuuden perinteisiä aineksia, mutta sankareita enemmän häntä kiinnostavat ihmiset, jotka jäävät sankarien jalkoihin tai joutuvat siivoamaan näiden aiheuttamia sotkuja.
"Sekä 391:een että Alshainiin kätkeytyy monia ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja. Antiikin Aleksandrian uskonnollinen kuohunta ja Belkan automatisoitunut sekä autioitunut kaupunki merkitsevät molemmat arkisesta elinpiiristä nousevaa turvattomuutta ja uhkaa kadulla kulkijoille. Molempien Mäkelän romaanien kertojat ovat tavallisia ihmisiä, joille suuret historialliset tapahtumat ovat kaukaisia ja hahmottomia. Parhaimmillaan Mäkelän kieli kuljettaa juonta tehokkaasti ja luo henkilöhahmoista poikamaisen lämpimän ja humoristisen kuvan."
- Maaria Pääjärvi teoksessa Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita
(toim. Vesa Sisättö ja Toni Jerrman, BTJ Kirjastopalvelu 2006)
