TAKAISIN   

 Forss, Timo: Haurumaisia naisia
 18.2.10 - 22:52

Hannu Hauru saapui Tampereen kirjamessuille tuomisinaan juuri ilmestynyt novellikokoelma Liian pienet sandaalit. Se on Haurun kuudes kaunokirjallinen teos. Esikoisteos Eivätkä he koskaan hymyilleet ilmestyi vuonna 2002.

Kirja kertoo groteskin haurumaisesti eri ikäisten ja näköisten naisten ulkonäköpaineista. ”Jotkut kuvaamistani naisista hyväksyvät vartalonsa pienet ja suuret virheet. Osa taas häpeilee ja pyrkii piettämään vartalonsa virheitä. Ylipäätään kirjani kertoo naisvartaloista ja siitä hyväksytäänkö niitä”, Hanna Hauru aloittaa.

Haurun hahmoista hohkaa epätoivoisuus ulkonäköpaineiden puristuksessa. Osaa kertomuksista voi pitää suorastaan pessimistisinä ja synkkinä. ”Minun mielestäni tekstini eivät ole synkkiä. Kyse on mustasta huumorista. Loppujen lopuksi suurin osa noista naisista on ylpeitä vartalostaan.” Mitä pidemmälle kirjaa lukee, sitä enemmän lukijaa hymyilyttää.

Liian pienten sandaalien novellien nimet sanovat paljon. Muun muassa Karvainen nainen, Tissitön nainen, Eevan puvussa...[Lue lisää]

 Hynynen, Jouni: Helmikuun 2010 Hynynen
 2.2.10 - 13:28

Maailma on hullujenhuone
jokainen sairastaa tavallaan
jokainen yrittää selviytyä
kuten tuo tuolla
jolla on asiaa jokaiselle
ja tuo jolla ei ole asiaa kenellekään
Sinäkin yrität pärjätä
kirjoitat minulle kirjeitä ja avaudut
luulet, että minä olen
sinua vahvempi
Miksi olisin?
Mikä täällä muka on varmaa?
Maailma on
kuin radiojuontaja
joka aamulla aikaisin kertoo
rakastavansa kaikkia ja kaikkea
mutta äänestä kuulee
että hän on kyllästynyt työhönsä

Välillä se on kassatyttö
joka eilen hehkui kauneuttaan
ja tänään istuu kassansa takana hakattuna
huuli turvoksissa
ja silmä mustana
Kuten sanoin
mikään ei ole varmaa
paitsi yksi asia:
Nyt tekee mieli kaljaa

Tämä runo on ilmestynyt runokokoelmassa Mies katoaa. Julkaisemme tässä blogissa yhden kuussa. Nopeammin saat kirjan luettuna, kun tilaat kirjan täältä! Muista myös Lue lisää]

 Forss, Timo: Kantokorven kyydissä kiskoilla
 11.1.10 - 12:41

Otso Kantokorpi tunnetaan paitsi taidekriitikkona myös sankarimatkailijana. Hänen kirjoittamansa Sankarimatkailija-oppaat ovat tutustuttaneet meidät Tallinnaan ja Helsinkiin. Menopeleinä ovat toimineet niin raitiovaunut, trolley-bussit kuin omat jalatkin. Kantokorven näkökulma matkustamiseen on mielenkiintoinen. Hän välttelee turistirysiä ja näkee mielenkiintoisia kohteita siellä, mistä muut kävelevät ohi.

Otso Kantokorven uusin kirja Sankarimatkailija Tallinnan lähijunissa vie meidät matkalle Tallinnan ulkopuoliseen Viroon. Liken toimeenpaneva työläisneuvosto tapasi hyväntuulisen mesikämmenen keskellä Helsingin kiihkeitä jouluvalmisteluja. Oli aika selvittää, mihin sankaruus velvoittaa. ”Ilmoitin Likelle jo ensimmäistä Sankarimatkailija-kirjaa kirjoittaessani, etten halua olla sankari. Halusin kirjoittaa tämän Sankarimatkailija-sarjan ulkopuolisia kirjoja. Sankaruus ei merkitse minulle yhtään mitään”, Kantokorpi murahtaa heti kärkeen.

Aikanaan Taifuuni-kustantamon aloittama Sankarimatkailja-sarja on jatkanut Liken...[Lue lisää]

 Hynynen, Jouni: Tammikuun Hynynen: Keikkabussin ihanuudesta
 4.1.10 - 11:55

Keikkabussi on älyvapaa vyöhyke. On helvetin mukavaa olla ajattelematta mitään, tekemättä mitään järkevää ja ennen kaikkea varomatta sitä mitä suustaan sattuu päästämään. Sillä ei ole mitään merkitystä, koska keikkabussissa älyn käyttäminen on kiellettyä. Saa piereskellä, röyhtäillä, kiroilla ja vittuilla muille täysin vapaasti, sillä kukaan ei kuitenkaan kuuntele. Joskus joku saattaa yrittää lukea kirjaa tai katsoa taide-elokuvaa, mutta pian palataan taas normaaliin päiväjärjestykseen eli piereskelyyn ja alapäähuumoriin. Ei keikkabussissa voi keskittyä muuhun kuin tyhmänä olemiseen. Minulta se ei vaadi edes minkäänlaista keskittymistä. Keikkabussi on myös naisvapaa vyöhyke. Akkojen raahaaminen keikkabussiin on ankarasti kielletty. Keikkabussissa ei tarvitse/saa hokea sitä iänikuista mantraa, että “joo, niin miekin rakastan siuta, anna suukko hanipupuli”. Ei tarvitse vaihtaa suudelmia viiden minuutin välein tai kävellä käsi kädessä huoltamolle kahville. Ja ennen kaikkea kukaan ei ole nipottamassa hajusta, hampaiden ...[Lue lisää]

 Tossavainen, Jouni: Pukki Afrikassa
 22.12.09 - 12:04

Joulupukki on olemassa, siis hänellä on kiire. Nyt hänen pitäisi olla jo Hararessa. Niin siinä tonttujen lapussa lukee, ja hän on vasta matkalla kentälle ja porot tullissa. Hou, hou! mikä tungos turvatarkastuksessa. Ambulo, ergo sum! hän karjaisee helmikanalle vanhasta muistista. Latina terästyi Vatikaanin reissulla, jossa ei ehtinyt ihailla aurinkoa. Ruskettunut kana ymmärtää vain englantia, kävelee yhtä huonosti kuin ajattelee; on ikään kuin olisi olemassa, vaikka on turistina täällä. Helsinki-Vantaan jälkeen odottavat Hararen lapset, mikäli Finnairin siivet ei lakkoile ja niin tuhma ei voi olla edes kentän pätkäsiivoja Uruguayn Fray Bentosista. Zimbabwen pääkaupungissa Hararessa joku muu kuin joulupukki saattaisi olla eksyksissä kuin pipo Saharassa tai seksituristi ilman liukuvoidetta. Voisi olla hikikii, vaan ei joulupukilla huolimatta turkista ja parrasta. Tämä on Saapumisen arvoitus. Sen ratkaisusta niin Aasiaan menevä turisti kuin Aasian tuleva pakolainen saa sydämeensä ikilahjan kestopuusta. Korvatunturin takana puk...[Lue lisää]

Blogit
Blogi etusivu

Viikon bloggaaja



LIKE-Blogi kirjoittajat: